sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Rekkamiesten bileet

Että semmonen viikonloppu.

Perijantai-iltana oltiin saunottu ihan naisseurasa ja juotu tietty jokunen saunahuurteinen. Tää daami sitte ehotti, että käytäis paikallisessa ottaan yhet lonkerot. Niihän sitä lähettiin.

Mentiin tuohon Kempeleen Nahka-baarin, ku sielä on aina parempi tunnelma verrattuna Nallelaan. Kerettiin siinä jo puoleenvälliin lonkerolasia, ku korviin särähti outo puhheensorina naapuripöyvästä. Muutama Virolainen rekkakuski siinä istu viettämässä viikkolepojaan. Ei muuta ko juttusille virkaveljien kanssa.

Meilähän käviki jutut hyvin yhteen iliman yhteistä kieltä ja pojjaat kerto majapaikkasa sijainnin olevan Kempeleesä, vaan ku halluisivat nähä ison kaupungin sykkeen. Kukkaa vaa ei oikeen tuntenu paikkoja. Mää siinä sitte luppauvuin oppaaksi, ku Oulua tunnen. Pojilla oli oma kuskiki. Kuulemma viettävät ussein vappaita Kempeleessä, nii on vuorotellen selevä viikonloppu jokkaisella, nii on sitte kuski tarvittaessa.

Nii sitä hypättii Bemarin kyytiin jossa oli Estonian kilivet. Mun daami ei halunnu etelännaapureitten matkaan, ku oli kuullu kaikenlaisia juttuja Vironmafiasta ja semmosesta ihimiskaupasta. Niimpä me vietiin daami kottiin ja lähettiin enempi poikaporukalla liikenteeseen. Olihan tää nuori kuskivuorosa ollu kaveri kerenny jo Nahkasta itelleen hommata paikallista naisseuraa.

Meijän nelihenkinen tiimi lähti Oulun yöelämää katsastaan. Muuten hyvä idea, mutta tuo tiimalasi näytti jo sitä vaille, että juottolat oli kerenny pääsääntösesti ampua valomerkkinsä. Niimpä meillä ei ollu kauhiasti paikkoja valittavana, eikä aikaakaan. Ensimmäinen kapakka keskustasta joka oli vielä auki.

Poke oli vailla paria eurua per nenä vierailusta. Eihän mulla ollu kolikoita taskusa,ku lähin paikallisseen vaan yhelle. No tää vanahempi veli-virolainen makso kaikki sissään mukisematta. Kerettiin yhet tilata ja maksaja oli sama. Vähä aikaa hytkyttiin discomussiikin tahtiin ku tää kuskivuorosa ollu veli pokas uuen daamin sieltä tanssilattialta. Tai kumpi lie pokas kumman? Olihan tää kuski parikymppinen, pitkänhuiskee ja munki mielestä hyvännäkönen, vaikka hetero oonki.

Näilä naisilla alako pian semmonen kissatappelu sielä tanssilattialla, että siihen piti portsarien puuttua ihan kaasusumuttimien kanssa. Tytöt repi toistensa pitkiä hiuksia niin, että pöydät kaatui. Pihallehan me jouvuttiin koko porukka. Tytöt yritti vielä pihalla jatkaa painiaan, vaa me herrasmiehet mentiin välliin.

Lähettiin sitte nakkikopille jonottaan evästä porukalla. Kaikki ois varmaan menny hyvin, vaan ku nää uuvet kaverit puhu pikkusen ouvolla murteella noitten humalaisten Oululaisten mielestä. Siitähän alako semmonen vi**uilu ja töniminen grillijonossa, että munki piti asioihin puuttua ja pittää kavereitteni puolta. Kuulosti kyllä hienolta ensalakuun kuunnella ku Oulun-kollit jäi suusanallisessa mittelössä kakkoseksi, kun eivät ymmärtäneet puoliakaan, mitä Estonian-pojjaat haasteli. Vaa lopuksihan se äity ihan lentopallomailanlyöntikisoiksi. Sillon määki aloin osallistuun ihan tosissaan.

Polliisithan ne hällyytti tuomareiksi meijän turnajaisiin. Oishan me kolome miestä ja kaks jo matsia ottanutta naista jääty hopiasijalle siinä snägärijonosa puolta Oulua vastaan. Polliiseille sain tovin selevittää tilannetta ja istuhan ne veli-virolaiset jo polliisiauton peräkontisaki ennen ku alako asiat ratkiaan meijän evuksi. Polliisit vielä puhallutti varalta meijän kuskin, ennen ku päästiin jatkaan matkaa iliman evästä, ku se grilli oli jo menny kiinni.

Päästiin Bemarin luokse jokkainen vähän siipeensä saaneena, nii tää vanhempi veli-virolainen ilimotti; - Ny me lähteb majall siel o kalja ja vodga...

Käytiin vielä lähtiissä marketeilla ajjaan pari rinkiä kiimaa. Mua vi*u**i Ouluaiset nii palijo, että näytin sivuikkunasta persettä kokoajan. Estonian pojat tykkäs mun terveisistä. Sanovat että mää oon rehti meesi, ja naurovat katketakseen. (tarkottikohan ne rahtimies vai mitä?)

Päästiin Kempeleeseen ja poikien kortteeriin. Muistan mää ekapaukun. Litran Vodka-pullosta riitti just viiteen lassiin tehä drinkit ja sitte nostettiin pöyvälle jo toinen pullo ootteleen. Sunnuntai-iltana olin kuulemma konkoillu tän daamin kämpille tuhannenkännissä...

Kahenpäivänkrapulan sairastettuani, tutkin taskuni. Mittään ei oo varastettu, puhelin ja lompakko on tallesa. Persekkin tuntuu siltä, etten oo joutunu ihmiskaupan uhriksi. Ei ne huhupuheet pidä paikkaansa Viron-mafiasta.