PUHELINMYYJÄ!

Vi*un puhelinmyyjät!

Mulla on puhelimessa toi suoramarkkinointikielto, sehän vanhenee aina ajallaan, ja sillon nää haukat hyökkää "uudenasiakkaan" kimppuun urakalla.

Tänään soitti joku nöösipoika esitellen itsensä ja soittavansa "veronmaksajienkeskusliitosta". No mää tietty kysyin, mitä tällanen liitto tekee veronmaksajien hyödyksi? Poika kehotti katsomaan netistä. Mä kerroin kuuluvani AKT-hen, jossa me yhdessä ajetaan yhteisiä etuja. No nöösipoikakin ties sen, että yhdessä ajetaan yhteisiä asioita.

Sitten mä kysyin uudestaan mitä tää veronmaksajienliitto edustaa? Sama vastaus; -voit katsoa sieltä meidän netistä... Tietty mä sitten kysyin hänen työpaikkaansa? Sehän oli joku ulkomaalainen puhelinmyyntiinerikoistunut.... haistapaskafirma.

Sillon mulla palo käämi!

Mää kysyin; "miksi mun pitäis kuulua tähän liittoon?" Poika luki  vastauksen paperista; -Meitä kuuluu liittoon jo neljännesmiljoona! No kiva tieto! Sitte mää kyssyinki vaikeita nöösipojalta: -Paljonko se on se neljännesmiljoona? montako kappaletta? Eipä se nöösipoika osannu vastata mokomaan kysymykseen.

Tokihan mää valotin tilannetta, että neljännesmiljoona on 250-tuhatta!
Sitten mää esitin toisen kysymyksen, niin vaikeen, etten ittekkään tienny tarkkaa vastausta!
-Paljonko meitä Suomalaisia on?
Poika vastas: -yli miljoona!
Joo varmasti!

Mää aloin jo sääliin tätä onnetonta, joka oli jo ryhtynyt tällasiin töihin. Mä kerroin nöösille, että jos meitä Suomalaisia oilis 4-miljoonaa, niin tää sun neljännesmiljoona olis tässä joukossa pelkkä muurahaisenkusi.

Sitten mää kysynkin helpon kysymyksen väliin; -kuulutko sää tähän liittoon? Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: -en helvetissä.

No sittenhän mää vasta menetinkin malttini. Huusin luuriin tälle nöösille:
-Vittuako sää kauppaat mulle tavaraa, mihin et etes itte usko? Mee kauppaan mummoille hevosenpaskaa kourasta. Sillon tiedät mitä myyt ja asiakkaat tietää mitä ostaa. Ja kourallisesta hevonpaskaa saat enemmän rahaa käteen, ku näistä puhelinmyyntiprovisioista.

Tää nöösi alko itkeen luurin toisessa päässä, ja kerto ettei hällä oo koulutusta mihinkään ammattiin. Kehoitin häntä menemään ammattikouluun ja hommaamaan oikeita töitä.

Kyllä tossa puhelinmyynnissä kustaan silmään sekä ostajaa, että myyjää. Puhelinmyyntifirman pomo vetää suurimmat "lohifileet" itselleen ja myyjät saa pelkkiä perkaustähteitä myynnin mukaan...

SAIN NEITSYTTÄ PÄÄSIÄISENÄ

Pitkätpyhät ja isojano.

Lähin taas tuonne Nahkaan kuluttaan aikaani pääsiäisen kunniaksi. Tapasin siellä sellasen parikymppisen daamin, joka vaikutti tosi hiljaselta. Istuttiin tovi jos lie toinenki, mutta hän ei saanut oluttaan juotua. Kyselin syytä moiseen, niin tää daami kertoi vasta muuttaneensa pois kotoaan ja olevansa ekaa kertaa baarissa.

No nythän daami puhuu asiantuntijalle. Tehtiin vaihtokauppa, mää juon sen väljähtyneen bissen ja haen daamille parempaa juotavaa. Jonkun Mansikkasiiderin hain vaihtovälineeksi. Paremmin näytti tollanen makee juoma uppoovan enskertalaiseen. Kerkesin vielä yhen Lonkeron tarjota ennen valomerkkiä, sekin näytti maistuvan.

No pilkun jälkeen piti lähtee kotiin, niin mää ehdotin daamille, että mentäis mun uudelle kämpälle jatkoille. Mulla kun oli jokunen Lonkerokin jääkaapissa. Daami näytti jo matkalla sen kuntoselta, että uskallanko antaa enempää juotavaa. Kahesta lasillisesta ympärikännissä... Huh huh noita amatöörejä.

Päästiin mun kämpille ja juotiin yhet Lonkerot ja Oluet, samalla levitin vuodesohvan nukkujia varten. Ehdotinkin daamille nukkumapaikkaa, kun ei hän kolmen juoman jälkeen meinannut pysyä tuolilla. Daamille sopi erätauko oikein hyvin, eikä hän pahastunut siitäkään että minä tulisin viereen.

Kun aloimme suudella siinä vuodesohvalla television kelmeässävalossa, daami kertoi olevansa täysin kokematon myös näissä aikuistenasioissa... Herrajumala joudunko mää vielä opettaankin?

Alettiin sitten ihan alkeista. Mää ohjasin daamin käden omalle diddeliduulle, pyysin liikuttelemaan kättä hitaasti edestakaisin. Hyvinhän se sujui. Sitten pyysin lisäämään nopeutta, hyvinhän sekin sujui. Vielä kerran lisättiin nopeutta. JEEES kun tekee hyvää...

Lopuksi vaikersin daamille; nyt ravista sitä diddeliä kuin tyhjää ketshuppipulloa. Daami puristi kätensä tiukasti diddelin ympärille ja alkoi toisellakädellä raivokkaasti mätkiä diddelinnuppiin.

Auts! Ei tehnyt mieli enempää opettaa. Daami vielä aamulla kysyi, että nähdäänkö vielä? Joo ehkä, mutta hyvin paljon myöhemmin...

Pääsiäisseikkailu

Lähettiin poikien kans viettään pääsiäistä

Mölli mun vanha kaveri pyysi pääsiäissaunaan, eihän mulla ollu muutakaan tekemistä, niin suostuin. Saunottiin ukkoporukalla ja juotiin ilolientä. Lähettiin illanpälle baariinki, ku saatiin yks nuoripoika kuskiksi.

Möllillä on vanha 60-luvun letukka, niin siihen löytyy aina halukasta kuskia. Käytiin Oulussa muutamassakin pikkukuppilassa juomassa yhet, ennen ku päädyttiin Timpanmestaan. Timpassa tavattiin samanhenkinen daami, joka tykkäs jenkkiraudoista ja humalaisista miehistä.

Kuski vei meidät Pitkänmöljäntien päähän parkkipaikalle. Mölli keikautti daamin Oldsmobilen konepellille ja aloitti armottoman jyystämisen. Kun Mölli oli tullut pyysi tää daami mua jatkamaan. Olin jo asettumassa tähän toimitukseen, kun huomasin että mällien seassa roikkui Tampaxin narukin. Sillon lensi laatat siihen parkkipaikalle ja lähti viimesetkin halut.

Onneksi tää meidän kuski oli viriilimpi kaiffari, eikä kauheen tarkka tavarasta. Hän hoiti homman loppuun.

Virpomis sunnuntai

Pääsiäistä odotellessa.

Oli ihan tavallinen perjantai mun mielestä. Mutta radiossa kerrottiin, että sunnuntaina tulee taas virpojia ovelle, kun on palmusunnuntai. Enhän mää ois semmosta muistanu, jos ei ois muistutettu. Ennen vaimo muisti tällaset jutut, vaan eron jälkeen pitäis itse muistaa...

No kauppaanhan mää olin menossa, niin ajattelin tehdä vaikutuksen uuden taloyhtiön asukkaisiin, joilla on lapsiakin. Ostin tavallisen kaljalaukun ja maksalaatikon lisäksi 24-suklaamunaa. Ne Kinderit on vissiin parhaita, kun ovat kalleimpia, no niitä kumminkin.

Parkkipaikalta kotiin kävellessä näin pari taloyhtiön äitiäkin leikkipaikan liepeillä rupattelemassa. Olipa hyvä idea pyytää kaupanmyyjää laittamaan munat sellaiseen pieneen läpinäkyvään pussiin. Mää kävin äideille näyttään pussia ja kehuin että saa tulla virpomaan, mää oon valmistautunu. Molemmat rouvat lupas lähettää lapsensa mun luokse.

Lauantaina aloin loiventeleen  edellisillan juominkeja hakemalla uuden salkun bisseä kaupasta. Taas iloseen nousuun. Siinä nousuhumalassa päätin askarrella munakorin Kindereille. Vanhat kaljalaatikot pääsi uuteen elämään teipin ja saksien avustuksella. Tulipa tehtyä hieno munakori. Kori pöytään ja munat sisälle odottamaan virpojia.

Siinä illanpäälle alko mieli tekeen juttuseuraakin, niin lähdin paikalliseen Nahkaan juomaan pari lonkeroa. Mukava baari kaikinpuolin, aina saa mitä tarvii. Tapasin Nahkassa yhden daamin, jonka kanssa jutut meni yksiin ja päätettiin siirtyä jatkoille mun uudelle asunnolle.

Aamuyöstä tultiin mun kämpille tän daamin kanssa ja juotiin loput kaljat jääkaapista. Sitten tehtiin sitä mitä lapsille ei kerrota ja nukahdettiin sohvalle alastomina.

Herään yhtäkkiä ovikellonsoittoon! Mietin, että kuka sieltä tulee? Sitten muistan virpomis-sunnuntain. Riennän sohvalta suoraan ovea avaamaan, ettei virpojien tarvi odotella.
Avaan oven ja hetken tuijotan nuoria noita-akkoja ovellani. Virpojat kysyvät lupaa virpomiselle, sitten he alkoivat kirkumaan ja juoksivat pakoon.

Seison siinä ovella kymmenen virpomisvitsaa jaloissani ja ihmettelen "trullien" käytöstä?

Menen takaisin sisälle ja huomaan eteisenpeilistä, että olen alasti ja viimeöinen daami on "hilloviikoilla". Suunympärystä on kuivuneessa veressä pimpin nuolemisesta. Pikkuveitikka on vuorattu kuivalla verellä ja tuoreempaa roikkuu pitkässä jojossa hepinnokasta alas päin.

Ei varmaan tartte mennä taloyhtiönkokoukseen kertoon omia mielipiteitä yhtiön asioista...