tiistai 28. heinäkuuta 2015

RUOTSIN ARMEIJA

Onnittelut Ruotsalaisille!

Montako vuotta olettekaan jahdanneet Venäläistä sukellusvenettä rannikoltanne, ja nyt sen löysitte! Jopa Venäläiset itse ovat myöntäneet, että paatti on aikoinaan kuulunut heidän laivastoon!
Ihmettelen vain, miksi etsimisessä viimeksi parivuotta sitten käytettiin syvyyspommeja? Kaikuluotausta? Ja merenalaisia tutkia? Kun sukellusvene on kumminkin maannut merenpohjassa liikkumatta kohta sata vuotta?

 Kun te nyt avaatte sen purtilon miehistöluukun, niin heittäkää ainakin kyynelkaasupanos ensimmäisenä siitä luukusta. Joku sissihän voi olla vielä hengissä. Viekää miehistön jäsenet tai miehistönjäsenet ainakin vankilaan, niin saatte sotavankeja. Eihän teillä niitä ole koskaan ennen ollutkaan. Eikä tarvi kauheasti miettiä miten näitä sotavankeja kohdellaan, ei ne enää tuossa vaiheessa valita.

 Mitäpä ajattelitte kirjoittaa kirjaan; Ruotsin sotasankarit???
"Ainut sotasankarimme löytyi rauhanaikana, (no niinhän ne yleensä) vuonna 2015.(että mitä, oliko silloin sotia skandinaviassa) Sotasankarimme nimi on Börje Swenssån(nimi muutettu) Hän palveli salaisessa erikoisryhmässä nimeltä Urheilusukeltajat.


Ei muuta kuin Börjelle Kalle Kustaan kultaistaristiä sukelluspukuun ja snorkkelinletkuun ja hopeinen miekka vyötärölle, niin pysyy Börjekin pitempään pohjassa.


 Että onnea vaan. Ja parempia tai ainakin tuoreempia saaliita odotellen toivottelen...

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Selkäkipu

oon tuossa ajellessa saanu kramppeja selkään.

Selekä on niin jumissa, ettei pysty edes kotona köyrimään! Niinpä päätin hakea helepotusta työpaikkalääkäriltä.
Lääkäri tutki aikansa ja totesi että vika on  selkälihaksissa, kun ne vetää kramppiin. Niinpä hän määräsi lihaksia rentouttavaa lääkettä.

No selkä saatiin kuntoon. Ei jomota enää selässä! Mutta itse ongelma ei korjautunut. Köyrimään en pysty vieläkään, kun se lihastenrentouttaja vaikuttaa sielläkin...

Huomenna tai ainakin ylihuomenna köyrin selkäkivuista huolimatta, siis jätän pillerit ottamatta.

torstai 23. heinäkuuta 2015

KARMEITA PORNOLAULUJA RADIOSSA

Sitä kun ei oo yöllä muuta tekemistä, kun kuunnella radiota. Niin kiinnittää huomion noihin laulun sanoihin!

TÄHÄN ALLE KERÄÄN LAULUN SANOJA JOTKA ON TÄYTTÄ PORNOA:

1.
Maarit, Jäätelökesä.
-laulu alkaa sanoilla "Sun jäätelösuukko, se kasteli mua"! Mistä ne naiset kastuu pussatessa?
-ja jatkuu "Sä opetit tän pojan laulamaan, mut et vieraaseen pesään"! Mitä ihmettä Maarit tarkoittaa? Pitäiskö sitä vieraalla "pesälläkin" käydä laulamassa?
-loppu säkeistössä kerrotaan, "Sinä mulle jäit Mieleen" Herranen aika sentään! Onko nuorimies vain laskenut siemenensä pölynimurin, vai imikö Miele varren lisäksi kassitkin putkeen ja siitä kerrotaan? Vaihda Maarit imuria, jos se mies/poika vielä roikkuu vehkeistään siinä imurin letkussa!

2.
Juha Tapio, Ohikiitävää.
Juha kertoo tässä niin herkässä laulussaan naapurintytöstä. (toivottavasti täysi-ikäinen).
-Kuinka jäät mun syliin kiihkeään, kun aamu hämärtää... Eikö Juhalla ollut enää muistikuvia?
-Niin kaikki ohikiitävää ikävä ja riemu joka hetken värähtää... Tässähän kerrotaan suoraan, että neitsyys lähti! Ensin tuntui ikävältä ja sitten tuli nannaa... Hieman vielä mietin tuota loppua? "Riemu joka hetken värähtää". Eikö Juhalla miehuus kestänyt pitempään?
-Mitä toivot että jää? Eipä tässä tapauksessa taida jäädä kun siemenet sisälle herkältä artistilta.
Sitten laulussa kerrotaan suuresta maailmasta, johon tyttö on ajautunut Juhan hänet jätettyään. Juha kyseleekin loppulaulussa?
-Kaikki aikanaan turha riisutaan saitko rakastaa??? Siis miten tämä nyt meni? Eikö tytteli näyttänyt daisareita Juhalle? Kun kiinnostaa kaiken riisuminen?
Tai miksi Juhaa vielä kiinnostaa "rakkauden saaminen"? Eikö Juha osannut rakastaa niin että tuntuu??
Vai onko Juhalla jöpötys pöksyssä kesken laulun, kun ex daamin seksielämä kiinnostaa?
Loppubiisissä Juha kertookin.
-Ikävä ja riemu joka hetken värähtää! No siinähän se tuli kasattua koko laulu. Ikävä oli tytteliä ja sitten pääsi sisään ja tuli riemu joka hetken värähtää... Voe voe voe sua Juha. Olisit edes MIES, etkä ruikuttais!

3.
Entäpä tuo Juha Tapion biisi; Kelpaat kelle vaan?
Jos nainen on niin horonnäkönen, että kelpaa kelle vaan, niin pitääkö siitä vielä laulu tehdä? Itse en ainakaan koske semmosiin naisiin, jotka kelpaa kelle vaan.
Jotain tasoa naisseurassakin!

4.
tulossa......

Pitempi vappaa!

Työvuorolistaan oli merkitty 5-päivän vapaa. Mää päätin pitää sitä kesälomana, kun ei tällasella  pätkätyöläisellä noita kesälomia muuten ole.

Aattelin enstöikseen hommata semmosen ramasevan rapulan.

Heti yövuoron päätteeksi vierailin pitkäripasessa ja hain ison pullon sitä Koskenmiesten Korvalääkettä! Kyllä sillä pääsee lomatunnelmaan ihan kotioloissakin.
Tais kello käyvä varttia yli kymmenen aamupäivällä, ku naukkailin eka siivuja isosta putelista omassa kotona. Ei se raakana hyvälle maistunu, mutta en mää sitä maun takia juokkaan.

Tulihan siinä otettua naukku ja toinenkin, kunnes sammuin. Väsy oli tietysti kova kun oli muutama yövuoro takana. Sitten ku heräsin ja putelissa oli vielä juomaa, niin jatkettiin. Tommonen isopotkunen kirkas juoma ei oo parasta kohmelolääkettä. Niinpä päätin hakea lähikaupasta miedompaa ja maukkaampaa juotavaa alkupaloiksi.

Tässä mun uudessa taloyhtiössä asuu muutama juoruämmä, jotka on ottaneet mut silmätikukseen. Ihan vaan heidän kiusakseen yritänkin olla vähän salaisempi. Niinpä mä tälläkin kertaa kaljaa ostaessa harhautin ämmiä.

Ostin sixpäkin kaljaa ja toisen sixpäkin siideriä, neljä ohutta leipää ja kaks muovipussia. Laitoin juomaboxit omiin muovikasseihin ja ohuet leivät päxien molemmin puolin, niin ettei muovikassin läpi näy muuta kuin leipäpaketit.
Kyllä siinä taas ämmät ihimettellee, ku yksinäinen mies haki kaupasta kaks issoopussii leipää...

"Ähä ähä" teille juoruämmät, kyllä mää oon teitä ovelampi!
Ainut ongelma tässä puijjauksessa on se, että noita tyhjiä tölkkejä ei mahdu enää kirjahyllyyn, vaatekaappiin ja saunan lauteiden alle! Niin ja pakastearkku on täynnä ohuttaleipää...

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Purkupaikan seksisuhde

Tuonne etelään kun tavaroita vien, niin joku paikka sattuu useammin purkupaikaksi kun muut. Siinä väkiselläkin tutustuu paremmin jonkun purkupaikan henkilökuntaan.

Yhellä isommalla teollisuusfirmalla on ollu tänäkesänä portinvartijana  todella kaunis blondi-neiti. Hänen kanssaan tahdotaan aina unohtua juttelemaan, kun ollaan molemmat suulaita ja sinkkuja (luulisin/toivoisin).

Tuossa taas yhtenä yönä menin purkaan sinne kuormaa.
Neito valitteli, kun portit on toimineet niin huonosti tänä yönä. Mää lupasin ajaa Scanialla läpi porttien, jos ne ei aukene. Siitähän me saatiin yhteiset naurunaiheet.

No ei siinä mitään, sain neidolta avaimen, jolla pääsen salaiseen purkupaikkaan sisälle tehdasalueella. Portit toimivat hyvin sekä sisään mennessä, että ulos tullessa.

Parkkeerasin rekkani porttien ulkopuolelle ja menin palauttamaan avainta. Ajatuksena ajaa firman parkkipaikalle viettämään lakisääteistä taukoa. Neitokainen kuittasi kirjaan avaimen palautetuksi ja toivotti hyvää yötä! Mitä vittua? Hyvää yötä kuudenaikaan aamulla?

Kysyinkin, että mistä tiesit öitä toivottaa? Neiti kertoi tietävänsä kaiken valvontakameroiden ansiosta ja nähneensä minun menevän aina purun jälkeen heidän parkkipaikalle nukkumaan. Mää pyysinkin sitten neitiä tulemaan herättämään minut kolomenvartin päästä aamu-uniltani. Neiti kieltäytyi herätyksestä. Hänen mielestään oli kiihottavampaa katsella valvontakamerasta minun heräämistäni yksin.?.?.?

Mitä ihmettä???

"No kun sä aina herättyäs menet kuselle rekan viereen! Sitä katselen valvontakameralla!!!"

Voi vittu, miten mä saan valvontakameran tämän neidin vessaan?
Taikka oikeestaan, miten mää saan suurennuslasin siihen valvontakameraan jota neiti käyttää?
Helvetti! Seuraavalla kerralla kusen housuuni, tai keksin jotain muuta...

lauantai 11. heinäkuuta 2015

REKKAMATKA

Tuossa yhtenä yönä ajelin rekallani kohti Helsinkiä! Tuota Suomen pääkaupunkia tavoitellen.

Siinä Vaajakosken eteläpuolella alkaa isot ylämäet rekkojen harmiksi. Itsellä yhdistelmän paino oli hiukan alle 60-tonnia. Eihän se Volvon 500-heppanen jaksanut mäkiä nousta kun alle 40km/h. Matelen siinä ryömintäkaistalla mäkeä ylös, kun Estonian-poika lähtee ohi!

Helppohan se on puoliperävaunulla ohittaa täysperävaunu.

Siinä ohiajaessaan Estonian-poika vielä tervehti alppitorvillaan ja huiskutti ikkunastaan kättä. Minä päätin näyttää keskisormea tervehdykseksi!

Kun veli-virolaisen kärry pääsi rinnalleni, niin huomasin trippelitelin keskimmäisenakselin renkaan olevan pelkkiä riekaleita.

Eipä ollut ihme, että etelän-pojalla oli kiire kotiin. Renkaanvaihdolle oli menossa. Eihän niillä hinnoilla voi Suomessa rengasta vaihtaa, millä he Suomessa rahtia ajavat!

Joku yö käyn vielä ajamassa nelostien läpi omalla autolla ja spraymaalilla  tummennan kaikkien pitkäkilpisten rekkojen tuulilasit ihan vaan kiitokseksi heidän suorittamastaan kabotaasiliikenteestä.
Mulle ei vittuilla!

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Ulkoilua luonnossa

Satakilonenkin tarvii liikuntaa.

Kävin tännään käveleen Kallioselän-kämpällä. Hieno kämppä, kiitos siitä ylläpitävälle kyläyhdistykselle. Matkahan ei ole autotien päästä kun vajaat 2-kilometriä. Osalla matkaa on pitkospuutkin.

Menomatkalla oli jo hieman itikka-ongelmaa, mutta siitä päästiin Koffilla, eikä kun Offilla! Siis tälläsella hyönteiskarkotteella. Ruiskuteltiin sitä päähän ja käsivarsiin, jotka olivat paljaana kävellessä.

Perille päästyämme käytiin kirjottaan nimet vieraskirjaan ja sitten tehtiin tulet makkaranpaisto kotaan. Useampi makkara tulikin paistettua ja syötyä äijähenkeen pelkällä sinapilla maustettuna.
On se elämää ruokailla villissä luonnossa.

Olin syönyt ainakin 8-makkaraa, kun suoli alkoi huutaan helpotusta. Lähdinkin sitten kämpän ulkohuussiin toimittamaan asioitani. Ainakaan edellisillan kaljanjuonti ei kiinteyttänyt suoritustani. Heti istuttuani reiälle kymmenet itikat iskivät kiinni kiveksiini, ja imivät itsensä täyteen verta. En viitsinyt huitoa kädellä sinne alakertaan kun vatsan sisältö oli mitä oli!

Sain kun sainkin suoleni tyhjäksi siinä itikkafarmilla ja aloin pyyhkimään. Eihän siellä huussissa ollut kun loppuun käytetty vessapaperirulla. Yhdellä paperilla yritin ensin pyyhkiä, eihän se mihinkään riittänyt. Käärin siitä pahvisesta keskustasta suikaleita pyyhkimiseen, no sitten alkoi oleen valmista.

Olin juuri nousemassa reiältä, kun turahti oikeen märkäpieru.

Perse on taas ympäriinsä paskassa, eikä huussissa ole millä pyyhkiä! Huudan avuksi tätä mun kaveria. Kerron, että tarvin tuohta koivusta, jolla voin pyyhkiä. Kaveri kysyy, mikä on koivu?

Voi vittu! Selitän että; koivu on puu, jonka pinnasta irtoaa vetämällä paperinomaisia suikaleita. Mene hakeen niitä, että saan perseeni puhtaaksi ja voidaan jatkaa leirielämää.

Tunnin odottelin huussissa! Onneksi oli tupakat mukana. Itikat kuppas pallit ja perseposket siinä odotellessa. Sitten kaveri tuo ison läjän männyn kaarnaa! Mitä vittua? No nää irtos helpolla!

No yritin sitten kovilla kaarnanpalasilla pyyhkiä peräni. Sain niin tarpeeksi leirielämää, että kun sain housut jalkaani päätin lähteä kotiin.

Kotimatkalla piti rapsutella itikoiden kuppaamia palleja sekä äässiosastoa. Kaverinikin huomasi kyhnyttelyn ja kysyi; -Onko sulla joku sukupuolitauti, kun noin raavit alakertaa?
Vittu että teki mieli lyödä turpaan kaveria, mutta maltoin mieleni!

En ajatellut enää tälle kesälle käydä luontoretkellä!

torstai 9. heinäkuuta 2015

STOCKMANNILLA!

Aikoinaan kun ajelin bussia ja Potnapekkaa Oulussa opin inhoamaan Stockmannin kauppaa.
Potnapekkaa ajaessa Rotuaarilla oli kahtena kesänä rakennustyömaan koneet haittona.

Sitten kun kauppakeskus oli valmistunut niin kaupunki päätti rakentaa joukkoliikennekadun sillä tavalla, että paikallisbussit jonotti pysäkille pääsyä Stockmannin parkkihallin jonossa. Joka joulu ja hullunlehmänpäivät seistiin jonossa. Aikaisessa aamuvuorossa odotettiin Stockmannin lastauslaiturin juuressa, kun Nisula&Seppänen peruutteli yhdistelmäänsä jo mainitun kaupan lastauslaituriin.

Siitä syystä en ole kertaakaan asioinut ko. kaupassa aiemmin.

Eräänä iltana naisystäväni huomautti kesken kiihkeän- (minun mielestä kiihkeän)-leikin selkäkarvoistani. Hän ei halunnut silitellä karvaista selkääni, kun se inhotti. Mikä lääkkeeksi?

Meninkin seuraavana päivänä lähiapteekkiin kysymään neuvoa.
Apteekkari suositteli partahöylää. Mitä vittua? Mä oon ajanut työkseni melkein 20-vuotta, luuliko hän, että käteni taipuu vielä selänpuolelle ajeleen karvoja? Ei varmasti, hyvä kun saa vyön pujotettua housuihin pyytämättä apua.

Apteekkari ehdotti että daami voisi levittää partavaahdon selkään ja höylätä partaterällä selkäni niin kuin esileikkinä. Mikä yllätys se sitten olis daamille? "Ajeleppa ensin mun selkä, niin nussitaan sitten!"

Kyllä tämmöset yllärit järjästetään ihan itse!

Apteekkari arveli, että hyvinvarustelluissa tavarataloissa voisi ehkä olla selkäkarvojen ajeluun sopivia laitteita myynnissä. Stockmannia kehui Oulun parhaiten varustelluksi, kun oli siellä itsekkin asioinut monesti.

Niinpä minäkin päätin ensivierailuni kauppaan suorittaa.

Olihan siellä tavaraa ja monta kerrosta, joka kerroksessa monta eri osastoa. Olihan se ostajan paratiisi, olis vaan rahaa kaikkeen hienoon mitä siellä myytiin.

Pari tuntia kiertelin kauppaa, vaan en missään nähnyt opastetta "selkäkarvojen poistoon"-osasto. Alko jo janottaan ja nälättään sekä vituttaan kaupan kiertely, päätin pyytää apua myyjältä.

Pysäytin seuraavan myyjän jonka näin, hän oli nuori nainen ja rinnassa komeili useamman maan liput merkkinä kielitaidosta.
Kysyin häneltä; -Mistä löydän selkäkarvojenpoistokoneen?
Neiti vastasi heti rehellisesti; -En tiedä, olen posliiniosaston myyjä...

Voi Helvetti! Tavaratalossa myydään pillua ja saa vielä valita karvoilla vai iliman! Mää olin valamis. Kyllä mulle posliinikin kelepaa. Kysyin vaan myyjältä, että nussitaanko täällä kaupassa vai mennäänkö jommankumman kämpille? Sillon tää tytteli alko huutaan vartioita.

Ja kuten varmaan jo arvasitte, mää vietin toista vuorokautta putkassa... Vittu olkoon selässä karvoja!