Tuonne Helsinkiin kun tulee ajeltua rekalla ja siellä vietettyä lakisääteisiä taukojaan, niin sain viime reissulla ajatuksen vierailla yleisessä saunassa, kun siestaakin täytyi 10-tuntia kärsiä.
Siitä Hämeentieltä löytyikin mukavan oloinen sauna. Koska en mainosta näissä blogiteksteissä sellaisia paikkoja varsinkaan, jotka eivät maksa sponsoritukea, niin jätän saunan nimen mainitsematta! Sen verran voin vihjata, että nimessä on ensin tämä kuuma huone ja lopussa sen pellen nimi joka aikoinaan Pikkukakkosessa esiintyi.
No asiaan!
Siinä saunan aulassa oli pieni jono. Minä ja kaksi miestä ennen minua. Edessäni seisseen miehen tunnistin heti Alexander Stubbiksi. Pitkän korskee ukko ja leegot hohtaa jopa murjottaessa.
Ensimmäistä miestä en tuntenut. Vaan hänellä tuntui olevan jotain ongelmia maksamisen kanssa. Hän yritti tingata 10€ saunamaksua 8€ maksuksi vedoten työttömyyteen ja eläkeikäänsä. Molemmissa tapauksissa tämä kassaneiti... (lue rouva) ... (tai sittenkin mummo) vaati esittämään ko. todistuksen.
Lopulta tämä kassamummo suostui päästämään tämän herran, joka minun mielestäni todellakin tarvitsi saunaa, tällä halvemmalla hinnalla. Siis 8€.
Herra kaivoi likaisten verkkarien taskusta kasan pieniä kolikoita.
Kassamummo laski rahat tiskillä ja totesi isoon ääneen; Tässä on 6 ja puoli €. Puuttuu vielä puolitoista €! Ja pitäisi löytyä ne puuttuvat rahat nopeasti, kun takananne on jonoa!
Herra kaivoi repaleisen farkkutakin rintataskusta pankkikortin ja pyysi ottamaan maksun siltä. Aikansa näpelöivät köyhä maksaja sekä ahne saunanpitäjä sähköistä päätettä vuorotellen. Aina samalla tuloksella! Niinpä kassamummo ilmoitti isoon ääneen; Ei tällä teidän kortilla ole katetta edes puoltatoista kolikkoa. Lähde äijä haneen tai soitan noutajan...
Herra kääntyi anovasti takanaan seisseen miehen puoleen ja pyysi pientä avustusta kertoen, ettei ollut pessyt itseään kahteen kuukauteen muulla kuin puiston lammessa olevalla vedellä.
Kuten jo mainitsinkin, takana seissyt mies oli kaikkien tuntema politikko. Alexander vastasi, ettei hänellä ole kolikoita tämän herran saunottamiseen. Herra rähjäisessä asussaan keräsi kolikkonsa kassatiskiltä hartiat kyyryssä ja oli jo poistumassa tiskiltä.
Silloin minä huikkasin jonon perältä kassamummolle; Päästähän herra saunaan, minä maksan koko hinnan. Niin pääsi kovia nähnyt ja ehkä jopa koditon herra saunan lämpöön!
No sitten seuraava asiakas!
Alexander kaivoi lompakostaan kultareunaisen luottokortin ja ilmoitti kohteliaasti; yksi miesten puolelle kiitos!
Kassamummo hymyili keltaisilla hampaillaan niin, että suupielet meinasivat revetä, ja ilmoitti; Eihän teidän herra ministeri tarvitse maksaa, on ilo että asioitte meidän saunassamme!
En tiedä hämmentyikö Stubb mokomasta vieraanvaraisuudesta vai miksi hän ryki hetken ja kiitti sitten tarjouksesta todeten lopuksi; tämähän sopii minulle erinomaisesti.
En minäkään malttanut olla hiljaa vaan ilmoitin isoon ääneen mielipiteeni asiasta; Tämähän sopii myös erinomaisesti saunan mainoksiin "meidän saunassa on pesty suomen suurin kyrpä"
En tiedä hymyilikö vai irvistikö Stubb, kun hän kääntyi minuun päin. No sama se mitä teki, leegot loisti silti, kun hän katsoi minua pitkin nokkavarttansa ja laittoi kultareunaisen luottokortin takaisin lompakkoon sekä lompakon taskuunsa. Sitten herra ministeri käveli kahdenmetrinloikilla ulko-ovelle ja siitä ulos sanaakaan sanomatta!
Yllätys yllätys. Minä olenkin jonossa ensimmäisenä, eikä siinä jonossa muita olekkaan.
Ilmoitan kassamummolle ystävällisesti; Minä ja se herra joka meni jo saunaan.
Harvoin näkee niin nyrpeää asiakaspalvelijaa. Silmät tihruten ja hampaita yhteen purren kassamummo ilmottaa; Se tekee sitten 50€
Hupsistakeikkaa ku hinta pompsahti. Mulla sattu oleen lompakossa kolme kahenkympin seteliä. Heitin ne tiskille ja sanoin; Otan vielä yhden lahjakortin tolle mun saunakaverille kiitos...
Niin me saunottiin herraseurassa, eikä narreista puhuttu sanallakaan.
lauantai 24. lokakuuta 2015
RUNO RAKKAUDESTA
Diddeli hyppeli pitkin siltaa,
toivotti Pimpille hyvää iltaa.
Kyseli Pimpiltä saako panna?
Vaan Pimppi vastasi sulle en anna!
Pylly pyysi; tule mun luokse.
Pimppi kehoitti; karkuun juokse!
Diddeli tuumi menenkin muuhun,
ja lopuksi laukesi suuhun.
toivotti Pimpille hyvää iltaa.
Kyseli Pimpiltä saako panna?
Vaan Pimppi vastasi sulle en anna!
Pylly pyysi; tule mun luokse.
Pimppi kehoitti; karkuun juokse!
Diddeli tuumi menenkin muuhun,
ja lopuksi laukesi suuhun.
RUNO RATSASTUKSESTA
Jaska metsässä ratsastaa,
häntä hirveesti paskattaa.
Jaska paskalle asetuu,
kuopan reunalle paistaa kuu.
Jaska hiljaa siinä mutisee,
miksei se paska jo tuu???
häntä hirveesti paskattaa.
Jaska paskalle asetuu,
kuopan reunalle paistaa kuu.
Jaska hiljaa siinä mutisee,
miksei se paska jo tuu???
keskiviikko 14. lokakuuta 2015
KIVIPESTYT MUNAT
Ajelin tossa rekalla tuleen kotiin päin ja tarkotus olikin aamulla olla Oulussa. Muistin siinä ajellessa, että toi suihkusaippua loppu reissunpäällä, eikä kotonakaan oo toista putellia. Niinpä mää päätin viettää yöllisen taukoni Hirvaskankaan Aakkoskuppilassa, kun siinä on samassa se markettikin ja tosi runsailla valikoimilla.
Ylleensähän mää käytän tota Tervashampoota koko kehoon, ku se poistaa hilseen tukasta ja kutinan kupasta, niin ku vaarivainaa aikoinaan kehui. Niin ja tykkään mää siitä tuoksustakin.
Eipä siellä Aakosmarketissa ollu Tervashampoota, niin kattelin niitä puteleita ihimeissäni. Kävi EX-muijakin mielessä, sehän se ennen osti tämmöset kemikaliotuotteet hajun perusteella. Niinpä mää availin korkkeja asiantuntevasti ja nuuhkin sisältöä. Mää oon kolomekymmentävuotta polttanu tupakkia askin päivässä (lääkärin määräyksestä) nii enhän mää mittään hajuista ymmärrä.
No siinä yhessä sinisessä putelissa luki, että sopii koko keholle. Se varmaan sopii mullekkin. Niinpä ostin sen!
Niinhän se rekkailureissu loppu aamutuimaan Ouluun ja pääsin kotiin. Ens töikseen menin suihkuun, uuden putelin kanssa.
Viruttelin itteni lämpimällä vedellä ja nautin olosta.
Tottuneesti pursotan pesuainetta kouraan, hieron vähän käsiä yhteen. Vetäisen diddelidoosta löysät nahat pois edestä ja pyöräytän kourallisen pesuainetta herkkumutteriin...
Jumalavita mikä raapiminen ja raastaminen iskee hepinnokkaan. Tuska ja kipu on sanoin kuvailematon. Ihan kuin hiekkapaperilla pyyhkisi mulkkuaan. Äkkiä suihku päälle ja viruttelemaan. Ainakin varttitunnin lasketan vettä diddelidoolle ja kääntelen sitä suihkun alla. Kun lopetan suihkuttelun tuntuu vieläkin, että esinahan alla on hiekkaa. Uus virutus päälle. Ainakin puolituntia huljuttelen lemmensalkoa juoksevalla vedellä.
No sitten alkaa tuntuun että hiekat on saatu pois herkiltä alueilta, mutta en ole ihan varma. Ehkä pitää käydä vielä viruttelemassa. On se sen verran herkkä paikka ja tärkeä osa mieskuntoa.
Menin keittiöön tutkimaan shampoopulloa tarkemmin!
Putelin takana luki helvetin pienellä tekstillä:
Dobbeldush suihkushampoo sisältää pieniä rakeita, jotka tarttuvat ihoon ja kuorivat kuolleen ihon pois pesussa. EI SUOSITELLA HERKILLE ALUEILLE...
Vittu, pitääkö mun hommata lukulasit kaupassa käyntiä varten?
No ei tarvi, kun ostan huomenna taas Tervashampoota. Ja heitän tämän DubbelDöffelin roskiin kivineen päivineen.
Ylleensähän mää käytän tota Tervashampoota koko kehoon, ku se poistaa hilseen tukasta ja kutinan kupasta, niin ku vaarivainaa aikoinaan kehui. Niin ja tykkään mää siitä tuoksustakin.
Eipä siellä Aakosmarketissa ollu Tervashampoota, niin kattelin niitä puteleita ihimeissäni. Kävi EX-muijakin mielessä, sehän se ennen osti tämmöset kemikaliotuotteet hajun perusteella. Niinpä mää availin korkkeja asiantuntevasti ja nuuhkin sisältöä. Mää oon kolomekymmentävuotta polttanu tupakkia askin päivässä (lääkärin määräyksestä) nii enhän mää mittään hajuista ymmärrä.
No siinä yhessä sinisessä putelissa luki, että sopii koko keholle. Se varmaan sopii mullekkin. Niinpä ostin sen!
Niinhän se rekkailureissu loppu aamutuimaan Ouluun ja pääsin kotiin. Ens töikseen menin suihkuun, uuden putelin kanssa.
Viruttelin itteni lämpimällä vedellä ja nautin olosta.
Tottuneesti pursotan pesuainetta kouraan, hieron vähän käsiä yhteen. Vetäisen diddelidoosta löysät nahat pois edestä ja pyöräytän kourallisen pesuainetta herkkumutteriin...
Jumalavita mikä raapiminen ja raastaminen iskee hepinnokkaan. Tuska ja kipu on sanoin kuvailematon. Ihan kuin hiekkapaperilla pyyhkisi mulkkuaan. Äkkiä suihku päälle ja viruttelemaan. Ainakin varttitunnin lasketan vettä diddelidoolle ja kääntelen sitä suihkun alla. Kun lopetan suihkuttelun tuntuu vieläkin, että esinahan alla on hiekkaa. Uus virutus päälle. Ainakin puolituntia huljuttelen lemmensalkoa juoksevalla vedellä.
No sitten alkaa tuntuun että hiekat on saatu pois herkiltä alueilta, mutta en ole ihan varma. Ehkä pitää käydä vielä viruttelemassa. On se sen verran herkkä paikka ja tärkeä osa mieskuntoa.
Menin keittiöön tutkimaan shampoopulloa tarkemmin!
Putelin takana luki helvetin pienellä tekstillä:
Dobbeldush suihkushampoo sisältää pieniä rakeita, jotka tarttuvat ihoon ja kuorivat kuolleen ihon pois pesussa. EI SUOSITELLA HERKILLE ALUEILLE...
Vittu, pitääkö mun hommata lukulasit kaupassa käyntiä varten?
No ei tarvi, kun ostan huomenna taas Tervashampoota. Ja heitän tämän DubbelDöffelin roskiin kivineen päivineen.
lauantai 3. lokakuuta 2015
KOMPAKTIVAIMO
Ihmisille on luonnostaan suotu erilaisia vammaisuuksia, kuten minulla tämä kirjottelu.
Olen jo lapsena saanut niin sivistävän kasvatuksen, että tiedän, ettei sokeaa saa sanoa sokeaksi vaan näkövammaiseksi. Kuuroa ei sanota kuuroksi, vaan kuulovammaiseksi. Neekeriä ei sanota neekeriksi, vaan värivammaiseksi. Kääpiöitä ei sanota kääpiöiksi, vaan lyhytkasvuisiksi.
Mulla oli koulussa luokkakaveri, joka oli sekä kuuro että mykkä. Usein mietin, millä nimityksellä hänestä voisi puhua? Onko hän Kuulo- ja mykkävammainen, vai puhe- ja kuulokyvytön?
No sitten huomasin, että ei sillä ole mitään väliä millä nimellä hänen vammastaan puhun, koska ei hän kuule eikä ainakaan sano vastaan...
Nämä koulumuistot tulivat mieleeni, kun eilenehtoolla vierailin tuolla isollakirkolla Oulussa tanssiravintolassa. Tapasin siellä kauniin lyhytkasvuisen naisen, jonka kanssa vietimme iltaa lasillisen ja toisenkin ääressä.
Niin TODELLAKIN tämä unelmieni nainen ei juonut koko iltana, kun kaksi lasillista lonkeroa, minä toki tapani mukaan imin nestettä kuin pesusieni. Ajatella, yhden lonkerolasin (0,5l) aikana tämä daami kävi kaksikertaa vessassa. Eihän noin pienessä ihmisessä voi olla kovin suuri jätesäiliö.
Ajattelin daamia jo ihan vaimoehdokkaana. Miettikää mikä säästövaimo! Jos tekee keittoruokaa litran kattilassa, minä syön siitä kerran ja vaimo kolmesti. Pienissä sormissa oli niin pienet kynnet, että yksi kynsilakkapullo riittää varmaan vuosiksi. Kullanhinta on korkealla, siispä pieneen sormeen pieni sormus halvalla. Eikä noihin kasvoihinkaan mahdu paljon meikkiä.
Vaatteet löytyis varmaan lastenosaston poistolaarista. Jos paidassa on sellainen kuva tai teksti, ettei äidit osta niitä lapsilleen, niin sehän varmaan sopii sitten aikuiselle naiselle?
No siinä se ilta kului jutellessa, pussaillessa ja vähän yritettiin tanssiakin, vaan ei se oikein näyttänyt hyvältä (tuntui kyllä kivalta)! Daamin nenä hieroi mun diddelidoota tanssiessa hitaita...
Valomerkin jälkeen oltiin poistumassa ravintelista tämän daamin kotiin. Daami kysyi multa taxijonossa, mistä mää tykkään hänessä? Mää vastasin rehellisesti, sää oot kaunis ja mää tykkään sun huumorista ja voisin ottaa susta kompaktinvaimon ittelleni.
Daami ihmetteli mikä on kompaktivaimo?
Mää yritin parhaani mukaan selittää: -No esim. Kompaktiauto on pienikokoinen, mutta siinä on isonauton tilat ja varustelu. Eihän ajokortiton nainen ymmärtänyt mitä selitän, vaan pyysi tarkennusta!
Enhän mää siinä kännissä muuta keksiny, niin kehuin daamia; -sää oot kompakti, vähän niin ku Nissan Micra jossa on pillu.
Jukolavita että pikkusessa naisessa on ruutia! Iski mua nyrkillä suoraan kasseille. Hetkeen en nähnyt mitään muuta kun tähtiä vilisi silmissä...
Kun siitä tokenin, ei daamia enää näkynyt taxijonossa....
Olen jo lapsena saanut niin sivistävän kasvatuksen, että tiedän, ettei sokeaa saa sanoa sokeaksi vaan näkövammaiseksi. Kuuroa ei sanota kuuroksi, vaan kuulovammaiseksi. Neekeriä ei sanota neekeriksi, vaan värivammaiseksi. Kääpiöitä ei sanota kääpiöiksi, vaan lyhytkasvuisiksi.
Mulla oli koulussa luokkakaveri, joka oli sekä kuuro että mykkä. Usein mietin, millä nimityksellä hänestä voisi puhua? Onko hän Kuulo- ja mykkävammainen, vai puhe- ja kuulokyvytön?
No sitten huomasin, että ei sillä ole mitään väliä millä nimellä hänen vammastaan puhun, koska ei hän kuule eikä ainakaan sano vastaan...
Nämä koulumuistot tulivat mieleeni, kun eilenehtoolla vierailin tuolla isollakirkolla Oulussa tanssiravintolassa. Tapasin siellä kauniin lyhytkasvuisen naisen, jonka kanssa vietimme iltaa lasillisen ja toisenkin ääressä.
Niin TODELLAKIN tämä unelmieni nainen ei juonut koko iltana, kun kaksi lasillista lonkeroa, minä toki tapani mukaan imin nestettä kuin pesusieni. Ajatella, yhden lonkerolasin (0,5l) aikana tämä daami kävi kaksikertaa vessassa. Eihän noin pienessä ihmisessä voi olla kovin suuri jätesäiliö.
Ajattelin daamia jo ihan vaimoehdokkaana. Miettikää mikä säästövaimo! Jos tekee keittoruokaa litran kattilassa, minä syön siitä kerran ja vaimo kolmesti. Pienissä sormissa oli niin pienet kynnet, että yksi kynsilakkapullo riittää varmaan vuosiksi. Kullanhinta on korkealla, siispä pieneen sormeen pieni sormus halvalla. Eikä noihin kasvoihinkaan mahdu paljon meikkiä.
Vaatteet löytyis varmaan lastenosaston poistolaarista. Jos paidassa on sellainen kuva tai teksti, ettei äidit osta niitä lapsilleen, niin sehän varmaan sopii sitten aikuiselle naiselle?
No siinä se ilta kului jutellessa, pussaillessa ja vähän yritettiin tanssiakin, vaan ei se oikein näyttänyt hyvältä (tuntui kyllä kivalta)! Daamin nenä hieroi mun diddelidoota tanssiessa hitaita...
Valomerkin jälkeen oltiin poistumassa ravintelista tämän daamin kotiin. Daami kysyi multa taxijonossa, mistä mää tykkään hänessä? Mää vastasin rehellisesti, sää oot kaunis ja mää tykkään sun huumorista ja voisin ottaa susta kompaktinvaimon ittelleni.
Daami ihmetteli mikä on kompaktivaimo?
Mää yritin parhaani mukaan selittää: -No esim. Kompaktiauto on pienikokoinen, mutta siinä on isonauton tilat ja varustelu. Eihän ajokortiton nainen ymmärtänyt mitä selitän, vaan pyysi tarkennusta!
Enhän mää siinä kännissä muuta keksiny, niin kehuin daamia; -sää oot kompakti, vähän niin ku Nissan Micra jossa on pillu.
Jukolavita että pikkusessa naisessa on ruutia! Iski mua nyrkillä suoraan kasseille. Hetkeen en nähnyt mitään muuta kun tähtiä vilisi silmissä...
Kun siitä tokenin, ei daamia enää näkynyt taxijonossa....
Tilaa:
Kommentit (Atom)