Kesäkuu ja auringonpaiste saa oluen maistumaan vapaapäivänä.
Istuin tuossa omalla terassillani nauttien alkukesänauringosta uudessa rivitaloyhtiössä, kun huomasin naapurin ajelevan autolla pitkin pyörätietä traileri ja moottorivene perässään. Seurailin toimintaa kaikessa rauhassa ja nautin janojuomaa.
Ilmeisesti naapurin tarkoitus oli viedä moottorivene huollettavaksi omalle takapihalleen. Muuten hyvä idea, mutta peruutustaidoissa tai oman pihan tunnistamisessa olisi toivomisen varaa. Naapuri alkoi peruuttamaan venekärryä pyörätieltä kohti pensasaitaa. Hienosti se kärry tulikin läpi tuollaisen matalan ruusuaidan, paitsi minun pihalleni.
Istuin kaikessa rauhassa terassillani naukkaillen olutta.
Naapuri alkoi irrotella sidontaliinoja veneen ympäriltä, minä katselin. Naapuri irrotti auton peräkärrystä, siis katkaisi yhdistelmän, kuten me ammattilaiset sanomme. Sitten hän kaivoi farmariautonsa peräkontista ison muovisen tynnyrin, jonka asetti veneen perämoottorin alle, niin että potkuri ja melkein koko perämoottori mahtui tynnyriin. Siis tynnyrissä ei ollut toista kantta. Sitten hän kaivoi peräkontista ison vyyhdin puutarhaletkua. Juuri kun naapurini käveli minun seinässä olevalle vesihanalle letku kädessään, niin minä kysyin klssisen kysymyksen; -"mitä jäbä duunaa?"
Naapurini meni aivan tolaltaan. Juoksi hetken minun pihalla edestakas ja hyppäsi sitten lauta-aidan yli omalle puolelleen juoksi siellä hetken ja tuli peräkärryn tekemästä aukosta takaisin minun pihalle, noitui kuin turjanlappalainen; -S**t*n*n P*rk*l**n Vi**u! Tuli sitten peruutettua vahingossa väärälle pihalle...
No sattuuhan sitä. Mää sanoin; -"jotta yritäppä uudelleen, jos osuis omalle pihalle"! Naapuri nosti venetrailerin takaisin autonsa vetokoukkuun ja lähti ajamaan. Muuten hyvä ratkaisu, vaan ei muistanut kiinnittää venettä kärryyn ja käänsi veturin liian aikaisin pyörätien suuntaisesti. Kärry kahlasi uutta uraa pensasaitaani ja sai veneen liukumaan peräkärryssä. Kuten varmaan jo arvaattekin, vene tipahi kärrystä aidan päälle, puolet minun pihalla ja puolet pyörätiellä.
Naapuri nousi autostaan kiroillen vielä enemmän kun edellisellä kerralla, enkä kehtaa niitä sanoja tähän kirjoittaa edes sensuroituna.
Aikansa hän teutaroi venettään takaisin kärryyn, vaan kun ei se onnistunut, niin pyysi minua avuksi talkoisiin. Katsoin kelloa ja totesin saunan olevan jo kuuma, siis minä lähden saunaan, siirrellään sitten sitä venettä....
...Tulin saunasta välijäähytupakille, niin vene oli häipynyt pihastani. Vain reikä pensasaidassa on muistona vierailusta. Lähden takaisin saunaan.
Saunan jälkeen tulin takaisin terassilleni. Naapurista kuului kummallisia kirosanoja, kuten; äitih*oran k*rpä, isäkilin vi**u ja kissannuolemat koiran pa**it... Kyllä mulla otti niin sydämestä, että päätin ojentaa auttavan käteni naapurille.
Meninkin siihen aidalle kysymään mikä on hätänä? Naapuri selitti ongelmansa: -"huomenna on iso vetouistelukilpailu Olujärvellä, vaan hänen perämoottori ei käy!" Ehdotin naapuriapuna, että tulisin nykimään moottorin käynnistysnarua ja naapuri voisi säätää kaasutinta, jotta saisimme moottorin käyntikuntoon. Se sopi naapurille.
Yritin sitten hypätä sen lauta-aidan yli, kuten naapurini oli tehnyt parituntia sitten. Eihän se onnistunut! Lauta-aita otti tiukan otteen kietaisupyyhkeestäni ja tipahdin selälleni aidan toisellepuolelle. Makasin hetken alasti mustalla mullalla ja yritin saada happea, kun naapurini huomautti että makaan heidän salattipenkissä! Nousin ylös ja huomasin allani taittuneeksi ja kuolemaan tuomituksi ainakin 7-salatintainta.
No mitäs pienistä. Mää hyppään munasillaan veneeseen joka on taas trailerilla ja alan nykimään käynnistysnarusta, naapuri sätää kaasutinta ja yrittää saada koneen jäämään käyntiin.
Samalla naapurinrouva astelee paikalle sättimään miestään ja miehen harrastuksia, sieltä sitä vasta uusia kirosanoja oppikin...
Mää siinä yritän keventää tunnelmaa pienellä vitsillä, kerroin; -"mulla oli viimekesänä sama käyntiinlähtöongelma soutuveneessä. Yritin ensin potkimalla käynnistää, vaan ei onnistunut, niin sitten huomasin, että voitelussa on vikaa. Voitelinkin muutamalla oluella mototoria ja sitten taas soudeltiin."
Siitäkö se naapurinrouva kimpaantui ja otti työkalupakista ison jakoavaimen ja heitti sillä mua. Onneksi sain väistettyä, vaan lähdin määkin veneeltä aika vilikkaasti omalle puolelle. En yrittänyt aidan yli, vaan juoksin pensasaidoissa olevien reikien kautta. Siinä mentiin vanhan laulun sanoin; " Se oli viuhahdus, juostessa paljaspylly hylly, se oli viuhahdus!" Huusin vielä mennessäni herra naapurille; -"heitä mun pyyhe tällepuolelle, kunhan tilanne rauhottuu...
No ei oo vissiin vielä tilanne rauhoittunut, pyyhe on vielä naapurinpuolella ja rouva istuu sen päällä terassillaan aina vapaapäivinä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti